Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen vieraili Pirkkalassa Pirkkalan kokoomusnaisten järjestämässä seminaarissa 7.3.2025 Yhteislukio Silmussa, jota osallistujat ihailivat!

Seminaarin ohjelma sisälsi ministeri Ikosen puheen lisäksi: Työelämäprofessori Valtteri vuorisalon esityksen suurvaltapolitiikka ja digitaaliset palvelut;

Valtioneuvos Anneli Taina kertoi sotepalvelujen tulevaisuudesta; Omaistoiminnan ohjaaja Päivi Hietanen kertoi läheis- ja omaishoitaja- toiminnasta.

Pirkkalan oma laulaja Ewa Kaarela kevensi ohjelmaa tunteikkailla lauluilla. Pitopalvelu Tiina Lähteenmäki järjesti tarjoilun.

Järjetäjätahon puolesta Anita Ranta toivotti osallistujat tervetulleeksi. Pormestari Marko Jarva toi kunnan tervehdyksen ministeri Ikoselle.

 Ministeri Anna-Kaisa Ikonen avasi puheensa korostaen kuntien roolia sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueille. Kuntien tehtävänä on jatkossa olla sivistys- ja elinvoimakuntia, jotka tarjoavat varhaiskasvatusta, perusopetusta, alueen kehittämistä, vapaa-ajan toimintaa sekä hyvinvoinnin perustan rakentamista. Hän painotti, että kun kunnasta puhumme on se samalla puhumista kodista, perustasta, jolle tulevaisuuden kuntia rakennetaan.

Ministeri nosti esiin hyvän yhteistyön merkityksen Pirkkalassa ja Tampereen seudulla, jossa eri puolueet ja kunnat tekevät yhteistyötä yli puolue- ja kuntarajojen. Yhdessä voimme rakentaa yhteistä hyvää.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluista puhuessaan ministeri toi esiin ajankohtaisia haasteita. Vaikka sote-uudistuksessa on puhuttu talouden ongelmista, on tärkeää muistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisten elämän kannalta keskeisiä. Palvelujen on toimittava, kun niitä tarvitaan. Ministeri totesi, että suomalainen järjestelmä toimii suhteellisen hyvin, vaikka kehittämisen tarvetta on edelleen.

Eduskunnassa keskustellaan viikoittain hyvinvointialueiden taloudesta. Ministeri mainitsi, että nykyisellä hallituksella on ollut haasteita julkisen talouden tasapainottamisessa, ja tilanne on edelleen vaikea. Hyvinvointialueet ovat keskeisessä roolissa, sillä niille osoitetaan kolmasosa valtion budjetista (26,2 miljardia euroa). Menot kasvavat nopeasti, ja ministeri korosti, että menokehys on saatava kestävälle tasolle, jotta tulevaisuuden palvelut voidaan turvata.

Hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä

Ministeri mainitsi, että Pirkanmaalla on tehty paljon hyvää työtä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi. Kuitenkin vähälle on jäänyt puhe hyvästä työstä. Hallituskauden aikana on keskitytty ihmisten palvelujen kehittämiseen ja tänään julkaistiin ”TOIVO”-ajatuspajalta, joka kokoaa hyviä käytäntöjä palvelujen uudistamisesta. Tavoitteena on siirtyä ongelmien käsittelystä ratkaisujen etsimiseen ja parhaiden käytäntöjen levittämiseen.

Esimerkkeinä ministeri kertoi hyvistä käytänteistä joita kohdannut vierailujen yhteydessä; Mielenterveyspalveluista, joissa on otettu käyttöön 1 tunnin laatulupaus, sekä Kompassisairaalasta, joka tarjoaa matalan kynnyksen palveluja omaisille ja kotiutuville. Hoidon jatkuvuus monisairailla asiakkaille on turvattu siten, että asiakkaat voivat jatkaa hoitoa tutun ammattilaisen kanssa, mikä helpottaa hoitopolkua. omalääkäri, oma tiimi, ammatinharjoittaja näitä on eri malleja hoidon jatkuvuus on turvattu. Tuttu ammattilainen on siinä rinnalla.  Hallituksessa lähdetty, että tämä toimii kaikkialla Suomessa.

Ministeri korosti myös digitalisaation mahdollisuuksia, kuten lääkerobotteja ja tekoälyä sosiaalityössä, jotka parantavat palvelujen saatavuutta ja tehokkuutta.

Pirkanmaan Oma Pirha, johon on kirjaantunut jo puolet Pirkanmaan asukkaista.  Pirkanmaan Digiklinikkasovelluksessa on 500 käyntiä päivässä. Yhteys 10 min sisällä hoitavaan tahoon ja yli 60 % ihmisistä saanut ratkaisun omaan tilanteeseen

Yhteenveto

Puheensa lopuksi ministeri nosti esiin maailmanpoliittisen tilanteen ja sen vaikutukset Suomeen, sekä tarpeen valmistautua muuttuviin olosuhteisiin. Hän korosti, että Suomessa on hyvä varautumisen kulttuuri ja että meidän on vaikutettava niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa, kuten tukemalla Ukrainaa.

Ministeri päätti puheensa kiittämällä Pirkanmaalla tehtyä hyvää työtä ja toivottamalla kaikille menestystä tulevissa haasteissa.

Työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo korosti ”Teknologian kehitys tuo kansainvälisen politiikan – ja meidän arkeen – uuden käyttäytymisen logiikan joista meidän kaikkien kannattaa olla tietoinen”. Kysymyksiä yleisöltä tuli paljon ja uutta tilaisuutta toivotiin. 

Valtioneuvos Anneli Taina käsitteli Sotepalvelujen tulevaisuutta ja valtavia haasteita, joita hyvinvointialueet kohtaavat. Muutos on ollut merkittävä, kun sairaanhoitopiiri ja 23 kuntaa on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on yhteensä 20 000 hengen henkilöstö. Taina nosti esiin rahoituksen riittämättömyyden ja tarpeen löytää uusia tapoja kehittää palveluja.

Erityisesti digitaaliset mahdollisuudet ovat herättäneet keskustelua, mutta on tärkeää muistaa, että kaikki eivät välttämättä osaa tai voi käyttää digitaalisia palveluja. Taina mainitsi myös senioreiden päivätoiminnan kysymykset, jotka ovat olleet paljon esillä. Hyvinvointialueella järjestetään seminaari, jossa käsitellään rahoitusasioita, järjestöjen tukemista ja kuljetusten järjestämistä.

Yleisöä kiinnosti myös digiklinikan toimivuus ja tekoälyn rooli potilastietojen käsittelyssä sekä sen turvallisuus. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tuonut esiin hyviä innovaatioita, ja avoimen hinnoittelun toivotaan yleistyvän myös julkisella puolella, kun yksityisen sektorin hinnoittelu on jo paremmin tiedossa.

Taina korosti myös kulttuurin ja liikuntapalveluiden merkitystä osana hyvinvointia. Kysymykseen omasta lääkäristä hän vastasi, että paljon palveluja käyttävillä olisi hyvä olla oma lääkäri, joka tuntee potilaan tilanteen ja voi tarjota kokonaisvaltaista hoitoa. Tämä korostaa henkilökohtaisen palvelun ja jatkuvuuden tärkeyttä terveydenhuollossa.

Omaishoitajaliitosta Päivi Hietanen: Omaishoitajuus on tärkeä ja usein haastava rooli, joka koskettaa monia perheitä ja läheisiä. Päivi Hietasen jakama tieto omaishoitajista on todella mielenkiintoista ja herättää ajatuksia siitä, kuinka paljon tukea ja hoivaa annetaan läheisten keskuudessa.

On myös hyvä huomioida, että vaikka omaishoitajia on paljon, vain osa heistä saa virallista omaishoitajatukea. Tämä voi johtua monista syistä, kuten siitä, että kaikkia hoivatarpeita ei aina tunnisteta tai että perheissä ei ole resursseja hakea tukea.

Kysymyksesi omaishoitoon liittyvistä vastuista on erittäin tärkeä. On lohdullista tietää, että omaishoitajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista, ja että jokainen voi tehdä päätöksen omista rajoistaan ja mahdollisuuksistaan. On tärkeää keskustella avoimesti perheenjäsenten ja läheisten kanssa, jotta hoitovastuista ja -tarpeista voidaan sopia yhdessä.

Tämä aihe kokoaa yhteen monia tunteita, käytännön kysymyksiä ja päätöksiä, ja keskustelu omaishoitajuudesta on tärkeää, jotta voimme tukea toisiamme paremmin.

Tilaisuus päättyi Ewa Kaarelan upeisiin lauluesityksiin ja Ranta kiitti puhujia hyvistä esityksistä, yleisöä läsnäolosta ja hyvistä kysymyksistä.