Muslimit viettävät paraikaa kuukauden kestävää uskonnollista paastoa eli ramadania. Paasto ajoittuu valoisaan aikaan – muslimit paastoavat auringon nousun ja auringon laskun välisen ajan, joka Helsingissä nyt keväällä tarkoittaa vähintään 11 tuntia ilman vettä ja ruokaa. Kesällä, jolloin Suomessa on valoisinta, muslimit paastoavat vähintään 20 tuntia vuorokaudessa. Monissa perheissä myös lapset osallistuvat ramadaniin. Joko vapaaehtoisesti, painostettuna tai pakotettuna. Jopa alakouluikäiset koululaiset ottavat osaa Suomessa paastoon.
Paastoaminen ei sovi lapsille, todetaan Duodecim Terveyskirjastossa ykskantaan. Mitä pienempi lapsi, sitä haitallisempaa päivä ilman ruokaa ja juomaa on. Ravitsemusterapeutit eivät suosittele lapsille paastoa ja opettajat ovat ilmaisseet vakavaa huolta lasten ramadanista. Viime keväänä Helsingin Sanomat uutisoi, että Helsingin opettajat kertovat, että osa lapsista ryhtyy ”uskontopoliiseiksi” ja vahtii paaston aikana muita lapsia. Opettajat kuvailevat uskonnollisen paaston seurauksia kouluissa näin: väsymystä, levottomuutta, päänsärkyä ja keskittymiskyvyn puutetta. Alisuoriutumista koulutyössä tai ylioppilaskokeissa nälän vuoksi. Poissaoloja oppitunneilta liikunnassa, kotitaloudessa ja musiikissa.
Paastolla voi olla myös pitkälle ulottuvia vaikutuksia nuoren elämään. Oppimistulosten heikentyminen paaston takia lisää eriarvoisuutta ja segregaatiota, johon suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa. Jos kantasuomalainen perhe pitäisi lapsen nälissään, johon koulu ei puuttuisi, puolikaupunkia soittaisi lastensuojeluun ja lehdet olisivat täynnä eri tahojen haastatteluja. Mutta kun muslimiperheessä lapsi pitää ramadania eli nyt keväällä on ilman ruokaa ja vettä yli 10 tuntia, lähes täydellistä hiljaisuutta. Näin ei saa olla.
Helsingin kaupunki on vedonnut muslimiperheisiin, että lapset eivät paastoaisi koulupäivän aikana. Vaikka vetoaminen on parempi kuin ei mitään, se ei silti ole tarpeeksi. Koulujen ei pidä tukea nälän näkemistä millään lailla. Yhteiskunnan pitää antaa selvä signaali. Tarvitaan yhteneväinen tiukka linja. Lapsen oikeus koulunkäyntiin sekä ruokaan ja juomaan pitää olla aina etusijalla, eikä minkään uskonnon käytännöt saa tätä estää. Erityisesti alakouluikäisten paastoaminen on asia, johon lastensuojelun pitää puuttua. On meidän vastuulla suojella jokaista lasta ja varmistaa, että he jaksavat koko koulupäivän ajan.
Seida Sohrabi
VTM, Lähi-idän ja islamin asiantuntija
Helsingin kaupungin varavaltuutettu (kok.)
Kirjoittaja työskentelee ylitarkastajana Maahanmuuttovirastossa.
Kokoomusnaiset julkaisevat ehdokkaiden kirjoituksia vaaleihin liittyen. Kirjoitukset ovat ehdokkaiden omia, eivätkä ne välttämättä vastaa liiton virallista kantaa.