Toisen menestys voi saada meissä aikaan ihailun ja ehkä jopa kateuden tunteita. Lopputuloksen ollessa meille näkyvissä, saatamme helposti unohtaa kaiken sen epävarmuuden, riskien ja työtuntien täyteisen ajan, mikä on ollut yrittäjälle hänen matkallaan arkipäivää. Liian harvoin pysähdymme miettimään, millaisia päätöksiä, uhrauksia ja sitoutumista menestys on vaatinut ja kuinka paljon epäonnistumisia ja oppimiskokemuksia siihen on mahtunut.
Kokoomus ymmärtää yrittäjyyden merkityksen ja sen, että menestys ei synny itsestään. Siksi hallitus on päätöksillään tukeutunut yrittäjien toimintamahdollisuuksia, keventänyt työn verotusta ja luonut edellytyksiä sille, että yrittäminen Suomessa kannattaa ja palkitsee. Viimeisimpänä budjettiriihen linjaukset konkretisoivat tätä tukea käytännön keinoilla, joilla yrittäjien arkea helpotetaan, kasvua vauhditetaan ja uskoa tulevaisuuteen vahvistetaan.
Yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 18 prosenttiin antaa yrityksille lisää tilaa investoida, kasvaa ja työllistää. Maksuehtolain noudattamisen tehostaminen sekä positiivisen luottorekisterin laajentaminen toiminimiyrittäjiin parantavat pienyrittäjien kassavirtaa ja rahoituksen saatavuutta. Samalla pyritään helpottamaan yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia, jotta menestys ja työ eivät katkea yrittäjien vaihtuessa. Nämä toimet yhdessä luovat selkeämpiä, turvallisempia ja kannustavampia puitteita yrittäjyyteen, mikä on erityisen tärkeää niille, jotka uskovat omaan ideaansa ja haluavat rakentaa siitä yrityksen.
Koska useimmat naisyrittäjät toimivat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, vaikuttavat nämä toimet erityisesti myös naisyrittäjiin. Maksujen viivästyminen on erityisen hankalaa pienille yrityksille, joissa kassavirta on tiukka. Maksuehtojen noudattamisen valvonta auttaa tasapainottamaan yritysten taloutta ja vähentää pienyrittäjän riskiä joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Naisyrittäjät toimivat myös huomattavasti miehiä useammin toiminimellä: 43 prosenttia naisista käyttää toiminimeä, kun taas vain 19 prosenttia miehistä toimii samalla tavalla.
Osakeyhtiöissä tilanne on päinvastainen, sillä 50 prosenttia naisista toimii osakeyhtiön kautta, kun miehistä peräti 71 prosenttia toimii osakeyhtiömuodossa. Siksi positiivisen luottorekisterin laajentaminen myös toiminimiyrittäjiin on tärkeä uudistys erityisesti naisyrittäjille.
Vaikka konkreettiset toimet yrittäjyyden tukemiseksi ovat tärkeitä, mutta kaipaamme niiden lisäksi yhteiskunnassamme myös asenteiden muutosta – niin yrittäjiä kuin naisia kohtaan. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että suomalaiset näkevät lottovoiton hyväksyttävämpänä tapana vaurastua kuin yrittäjyyden. Yhteiskuntana voisimme arvostaa yrittäjyyttä enemmän ja tunnustaa sen merkityksen talouden kasvulle, jota Suomi kipeästi kaipaa. Samalla on tärkeää purkaa sukupuolittuneita rakenteita, jotka monin tavoin rajoittavat naisten mahdollisuuksia yrittäjänä. Vain yhdistämällä konkreettiset tukitoimet ja myönteiset asenteet voimme luoda ympäristön, jossa yrittäjyys todella kannustaa, palkitsee ja näyttäytyy todellisena mahdollisuutena kaikille.
Pihla Keto-Huovinen
Kansanedustaja
Kokoomusnaisten puheenjohtaja